Tulevaisuuden teknologia ja internet

Kritiikkiä esineiden internetistä

Posted on

Esineiden internet eli teollinen internet on tekemässä kovasti tuloaan. Erilaisten laitteiden ja koneiden, jotka on kytketty internettiin, määrä on kasvamassa räjähdysmäisesti. Joidenkin ennusteiden mukaan vuonna 2020 jo kymmeniä miljardeja koneita olisi lähettämässä tietoa verkkoon.

Esineiden internet kuulostaa tulevaisuuden utopialta ja moni miettiikin, mitä hyötyä tästä kaikesta voi olla. Toiset taas näkevät aiheessa pelottavan kehityssuunnan, jossa yhteiskunnat ovat yhä enenevässä määrin kulkemassa kohti Orwellin tyyppistä valvontayhteiskuntaa, jossa hyvä tarkoitus johtaa suuriin ongelmiin.

Asioiden internet on kohdannut monenlaista kritiikkiä, eikä suotta. Teolliseen internettiin liittyy lukuisia ongelmia, jotka on pakko ratkaista, mikäli siitä halutaan uuden teollisuuden pohja. Kritiikki liittyy moniin eri osa-alueisiin, kuten esimerkiksi tietoturvaan. Toisiinsa kytkeytyneiden laitteiden verkosto on altis tietoturvahyökkäyksille, jotka voivat aiheuttaa ennennäkemättömän suurta vahinkoa. Kasvaneet huolet yksityisyydensuojasta ovat myös tätä päivää, ja ne tulee ottaa vakavasti huomioon. Tämän lisäksi asioiden internettiin liittyy myös joitakin eettisiä ulottuvuuksia, joista jokaisen on hyvä olla tietoinen.

Teollisen internetin turvallisuusuhkat

Kun otetaan huomioon, kuinka valtavan määrän informaatiota teollinen internet tuottaa, voidaan pitää varmana, että kaikki tuo data tullaan lataamaan erilaisiin pilvipalveluihin. Tässä tapauksessa pilvipalveluiden tarjoajat muodostuvatkin jatkuvien verkkohyökkäyksien pääkohteeksi. Valitettavasti tietoturva on kuitenkin pääsääntöisesti aina aliresurssoitu suhteessa siihen kohdistuvan uhan suuruuteen. Maailman talousfoorumi onkin laskenut, että yhden pilvipalvelun tarjoajan alasajo voi helposti aiheuttaa jopa sadan miljardin dollarin taloudelliset vahingot. Jo nyt kyberrikollisuuden arvon lasketaan olevan noin yhden triljoonan dollarin luokkaa, mikä on valtava luku.

Ransomware-tyyppisten kiristyshaittaohjelmien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, ja asiantuntijat ennustavat niiden määrän aina vain lisääntyvän. Näiden haittaohjelmien kohteita tulevat enenevässä määrin olemaan pilvipalveluiden tarjoajat.

Pilvipalvelut muodostavat kompleksisen verkon toisiinsa kietoutuneita verkkoja, ja jo yksi haavoittuvainen kohta voi uhata samanaikaisesti satoja yrityksiä, hallinnollisia elimiä ja tärkeitä infrastruktuureja sekä terveydenhuollon organisaatioita. On enää ajan kysymys, kun alamme nähdä yhä enemmän täysin uudenaikaisia malware- eli haittaohjelmia, jotka hyödyntävät yhä enemmän automatisaatiota hyökätessään palveluntarjoajien verkkoon.

Yksityisyydensuoja

Yksityisyydensuoja on täysin eri asia kuin tietoturva. Monet teollisen internetin laitteista on suunniteltu siten, että ne vakoilevat käyttäjäänsä. Syy siihen, miksi näemme suurten yhtiöiden investoivan jättimäisiä summia erilaisiin laitteisiin, jotka lähettävät tietoa verkkoon, ei ole se, että ne tuottaisivat suurta kassavirtaa. Todellinen raha on nimittäin tässä ‘vakoilussa’, big datassa, joka jo nyt mielletään tulevaisuuden kullaksi. Laitteiden sensorit on suunniteltu siten, että ne pyrkivät tietämään kaiken käyttäjästään ja hänen mieltymyksistään. Tämä synnyttää big dataa.

Big datan arvo ei kuitenkaan ole datassa itsessään. Yrityksiä ei kiinnosta, milloin käynnistit autosi ilmastoinnin tai kytkit etänä saunan päälle toimistolta. Sen sijaan ne ovat kiinnostuneita kulutusmalleista, ja tässä big datan arvo piileekin. Kiinnostuksen kohteita ovat, mitä televisio-ohjelmia käyttäjä katsoo, mitä sovelluksia hän käyttää ja minkälaiset mainokset vaikuttavat hänen kuluttajatottumuksiinsa. Mitä enemmän käyttäjä käyttää esineiden internetiä, sitä enemmän big dataa hän luo. Mitä enemmän kuluttajan käyttäytymistä saadaan selville, sen helpommin siihen voidaan alitajuntaisesti vaikuttaa.

Teollinen internet voi kääntyä itseään vastaan

Ihmiset voivat lopulta väsyä digitaalisiin palveluihin ja lopettaa niiden käyttöä yhä enenevissä määrin. Facebook jäi taannoin kiinni käyttäjiensä systemaattisesta vakoilusta ja yksityisyydensuojan väärinkäytöksistä. Facebook onnistui tällä kertaa kääntämään asian omaksi voitokseen, ja yhtiön osake lähti pienen dipin jälkeen parinkymmenen prosentin kasvuun. Ihmisten käytös kuitenkin muuttuu, ja kun nykyisellään ihmisillä on pakottava tarve päivittää itsestään tietoja verkkoon ja jakaa itsestään henkilökohtaisia asioita, voi tämä kulttuuri loppua yhtä nopeasti, kuin se on alkanutkin.

Kun vielä joku aika sitten ihmiset halusivat julkaista miltei kaiken omasta elämästään sosiaalisessa mediassa, saattaa tällainen käytös vähentyä. Jo nyt on nähtävillä merkkejä siitä, ja esimerkiksi Facebook on tiedostanut ongelmaksi sen, että ihmiset eivät enää jaa verkkoon tietoa itsestään entiseen malliin. Ihmiset alkavat tulla yhä tietoisemmiksi siitä tosiasiasta, että heidän tuottamansa informaatio on arvokasta suurille yhtiöille, ja sitä voidaan myös käyttää häikäilemättä hyväksi. Kenties näemme jossain vaiheessa yhä demokraattisempia tapoja, jolla käyttäjät pystyvät hallitsemaan omaa dataansa.

Teollinen internet palvelee vain kaupallisia toimijoita

Teollisen internetin suurin ongelma on ideologian tasolla. Se on valjastettu pääosin palvelemaan ainoastaan kaupallisia toimijoita, jotka toimivat lyhytnäköisesti ja joiden tuloksia mitataan kvartaaleittain muutaman kuukauden jaksoissa.

Asioiden internetiä tarvitaan kolmannen teollisen vallankumouksen aloittamisessa, jonka takia sitä pitäisi käyttää apuna siirtymisessä nykyisen kaltaisesta hiilivetyjen kuluttamiseen pohjautuvasta talousjärjestelmästä kohti toisenlaista talousjärjestelmää. Se pohjautuisi kiertotalouteen, uusiutuvaan energiaan ja korkeamman hyötysuhteen tavoittelemiseen. Mikäli asioiden internet tähtää ainoastaan kerskakulutuksen ylläpitoon ja hyödyttömien palveluiden markkinointiin, ei sillä ole mitään tulevaisuutta.

Asioiden internetin ympäristövaikutukset

Isona ongelma mainittakoon teollisen internetin haitallisuus ympäristölle. Laitteet on nykypäivänä suunniteltu kestämään ainoastaan muutamia vuosia, jonka jälkeen niistä tulee jätettä. Elektroniikkajätteestä hyödynnetään nykypäivänä ainoastaan murto-osa. Tämän lisäksi laitteet on valmistettu uusiutumattomista materiaaleista, joiden raaka-aineiden saatavuus voi olla tulevaisuudessa aina vain vaikeampaa. Teollinen internet ja siihen liittyvä infrastruktuuri imee myös kammottavia määriä energiaa, joka tuotetaan uusiutumattomista energialähteistä. Tämä johtaa siihen, että energian tuotantoa on kasvatettava jatkuvasti, joka taas johtaa suurempaan ympäristötuhoon.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *